%
% malli.tex -- yksinkertainen malli tärkeimmistä LaTeXin piirteistä
%
% Lars Wirzenius, erikoistyöryhmälle (kesä 95)
% päivitti Antti-Juhani Kaijanaho (kevät 2000)
%
% Prosenttimerkki on kommenttimerkki
%



%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
% Valitaan tekstin tyyli
%

 \documentclass[11pt,a4paper,finnish]{article}
 \usepackage{babel}
 \usepackage[latin1]{inputenc}
 \usepackage[T1]{fontenc}
 \usepackage{graphics}


%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
% Vähän rukataan marginaaleja yms.
% Joko jättäkää kaikki tämä pois, tai varokaa koskemasta arvoihin,
% jos ette tiedä, mitä teette.

\textheight=22cm
\textwidth=14.945cm
\topmargin=0.5cm
\headheight=0cm
\headsep=0cm
\oddsidemargin=0.5cm
\evensidemargin=0.5cm
\columnsep=0.8cm
\renewcommand{\baselinestretch}{1.3}



%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
% dokumentti alkaa...
%
\begin{document}        % \begin ja \end vähän kuten Pascalissa


%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
% Tehdään kansilehti (omalle sivulleen)
%

\begin{titlepage}
\hfill \parbox{7cm}{hyväksymispäiväys \hspace{2cm} arvosana \\ \mbox{}
\\ ohjaaja}

\vspace{6cm}

\begin{center}

{\Large \bf Kirjoituksen otsikko}

\vspace{7mm}
{\large Tekijät}
\end{center}
\vfill

\hspace{10mm}{\large Elimäki \today (autom.\ päiväys)}\\ \hbox{}

\hspace{10mm}{\large Erikoistyö: suunnitteludokumentti (tms.)}\\ \hbox{}

\hspace{10mm}{\large ELIMÄEN YLIOPISTO}

\hspace{10mm}{\large Metatiedonhallinnanlaitos}

\end{titlepage}




%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
% Sisällysluettelo (samoin omalle sivulleen)
%
\begin{titlepage}
\tableofcontents
\end{titlepage}


%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
% Eritasoisia otsikoita
%
\section{Tämä on pääotsikko}
\subsection{Tämä on alaotsikko}
\subsubsection{Tämä on ala-alaotsikko}



%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Listoja}

Ranskalaisia palloja:
\begin{itemize}
\item pallukka yksi
\item pallukka kaksi
\end{itemize}
%
Numeroitu lista:
\begin{enumerate}
\item numero yksi
\item numero kaksi
\end{enumerate}
%
Sanojen tms.\ kuvauksia:
\begin{description}
\item[sana] ja sen kuvaus
\item[toinen sana] ja senkin kuvaus
\end{description}


%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Korostukset}

\textrm{Roman}, \textit{Italic}, \textbf{bold-face}, \textsl{slanted},
\emph{emphasis} (korostus, \emph{toimii myös \emph{korostuksen}
  sisällä}), \texttt{teletype}.

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Lainaukset ja muut ympäristöt}

Lainaus:
%
\begin{quote}
Even though the UNIX system introduces a number of innovative programs
and techniques, no single program or idea makes it work well.  Instead,
what makes it effective is an approach to programming, a philosophy of
using the computer.  Although that philosophy can't be written down in a
single sentence, at its heart is the idea that the power of a system
comes more from the relationships among programs than from the programs
themselves.  Many UNIX programs do quite trivial tasks in isolation,
but, combined with other pgrograms, become general and useful tools.
(Brian W. Kernighan, Rob Pike, \em{The UNIX Programming Environment}.)
\end{quote}
%
Huom!  Kappaleen sisällä olevaan \verb|quote|-ympäristön ympärille on hyvä
olla jättämättä tyhjiä rivejä, muuten se tai sitä seuraava teksti
ladotaan erillisinä kappaleina, mikä näyttää ikävältä.

Koodilistaus:
%
\begin{quote} \begin{verbatim}
Tämä on koodia.  !"#$%&/()=\}$][]
Millään merkillä ei ole mitään merkitystä.
        Tabulaattori on hassu, käytä spacea.
\end{verbatim} \end{quote}
%
Leipätekstin sisällä voi käyttää \verb|\verb|-komentoa.  Esim.\
\verb|\verb/x/| latoo kauttaviivojen välissä olevan tekstin
{\texttt teletype}-fontilla eikä ollenkaan välitä tekstin sisällä
mahdollisesti olevista erikoismerkeistä.  Kauttaviivojen sijasta
voi käyttää mitä tahansa merkkejä; \verb|\verb|-komento loppuu
seuraavaan samanlaiseen merkiin.



%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Alaviitteet}

Alaviitteet numeroidaan jne.\ automaattisesti.\footnote{Mutta niitä
on yleensä syytä välttää.}


%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Pikkunippeleitä}

Joillakin merkeillä on erikoismerkitys:
\begin{description}
\item[\%] prosenttimerkki aloittaa kommentin
\item[\$] dollarimerkki aloittaa matemaattisen kaavan ladonnan
\item[\&] etmerkkiä käytetään mm.\ taulukoissa
\item[\#] numeromerkkiä käytetään mm.\ makroissa
\item[\_] alaviivaa käytetään alaindeksien osoittamiseen
\item[\{ ja \}] aaltosulkuja käytetään ryhmittelyyn
\item[\textbackslash] kenoviivaa käytetään vähän kaikkialla
\item[\textbackslash\textbackslash] kaksi kenoviivaa pakottaa rivinvaihdon
  (missä vain)
\item[\textless ja \textgreater] pienempi kuin ja suurempi kuin
  "=merkkejä käytetään johonkin
\item[jne] muitakin on, mutten muista niitä tähän hätään
\end{description}

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Taulukot}

\begin{tabular}{l|c r} % l=vasemmalle, c=keskelle, r=oikealle tasattu
                       % |=pystysuora viiva, väli=tyhjää sarakkeiden väliin
\hline % tekee vaakasuoran viivan
sarake 1 & sarake 2 & sarake 3 \\ % \\ vaihtaa riviä tulostuksessa
a & b & c \\
\hline % näitä voi olla kaikkien rivien välissä
a & 123123123123123123123 & c \\
$1<2^n$ & b & c \\
\hline
\end{tabular}

Pystyviivoja pitää yrittää välttää taulukoissa, samoin ylimääräisiä
vaakaviivoja.  Ei ole tarkoitus tehdä ruutupaperia.

Myös tabbing-ympäristö on olemassa, mutta sitä en osaa käytää ulkomuistista.
Sillä pitää itse asettaa sarakkeiden paikat; työläämpää, mutta joskus
hyödyllistä.

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Kuvat ja muut kellukkeet}

Kuvien saaminen oikeaan paikkaan on joskus hankalaa.  \LaTeX\ haluaa
pitää sivulla tarpeeksi tekstiä ennen ja jälkeen kuvaa.  Näitä
asetuksia voi muuttaa: rajaksi asetetaan 95~\% komennoilla
\verb|\renewcommand{\topfraction}{0.95}| ja
\verb|\renewcommand{\bottomfraction}{0.95}|; näin ylä- tai alaosasta
laskettuna 95\% saa olla kuvan peittämää.

\begin{figure}[htb]     % h=tähän, t=sivun ylälaitaan, b=alalaitaan
                        % (vain vihjeitä, eivät välttämättä toteudu)
\begin{center}
\includegraphics{kuva.ps}
\end{center}
\caption{Kuvateksti tulee tähän}
\label{kuvansymbolinennimituleetahan}
\end{figure}

\begin{table}[htb]
\caption{Taulukon teksti tulee yleensä yläpuolelle}
\label{taulukonsymbolinennimi}
\begin{center}
\begin{tabular}{l l l l}
vuosi & henkilöitä & autoja & UFO-havaintoja \\
\hline
1990 & 1200 & 10 & 37 \\
1991 & 1400 & 18 & 360 \\
1992 & 1900 & 26 & 499 \\
1993 & 2500 & 87 & 1024 \\
1994 & 12,500 & 130 & 512,256 \\
\hline
\end{tabular}
\end{center}
\end{table}



%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Matematiikka}

Matematiikka ladotaan \$-merkkien väliin.  Esimerkiksi
$a_2x^2 + a_1x + a_0 = 0$.  Saman saa myös paremmin esille:
\[a_2x^2 + a_1x + a_0 = 0.\]  Vähänkään monimutkaisempien kaavojen
latominen kunnolla on erittäin vaativaa; kannattaa tutustua
manuaaliin.





%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Joitakin ohjeita}

\begin{itemize}
\item Komennot alkavat kenoviivalla (joitakin yksimerkkisiä komentoja
lukuunottamatta).  Komennon jälkeiset välilyönnit ovat merkityksettömiä.

\item Tekstissä yksi tai useampi tyhjää tarkoittaa samaa kuin yksi,
  paitsi että tyhjä rivi erottaa tekstikappaleet.  Sananvälin voi
  pakottaa komennolla kenoviiva+välilyönti (\ ), esim.\ komennon
  jälkeen, tai sellaisen pisteen jälkeen, jonka jälkeen pitää tulla
  tyhjää, mutta joka ei lopeta virkettä (englanninkielisessä tekstissä
  normaalisti virkkeen jälkeen tulee vähän sananväliä isompi väli;
  tämä ei koske suomen kieltä).  Lähdekoodissa voi joskus olla kiva
  olla tyhjä rivi; sen voi korvata (tyhjällä) kommentilla, jotta ei
  alkaisi uusi tekstikappale (kommentti -- mukaanlukien sen päättävä
  rivinvaihto -- jätetään huomiotta).

\item Tildellä (\verb|~|) voi määrätä sananvälin, josta ei vaihdeta
riviä.  Esim.\ 1~mk, Andrew~S.\ Tanenbaum ja~$\pi$.

\item \LaTeX-tiedoston voi sisällyttää komenolla \verb|\input{tdsto}|.
  Jos tekstin jakaa luvuittain tiedostoihin, voi olla järkevämpää
  käyttää komentoa \verb|\include{tdsto}|, joka tekee sivunvaihdon
  ennen sisällytystä.  Tällä komennolla on myös pari muuta hyödyllistä
  ominaisuutta.
  
\item Fonttikokoa voi vaihtaa: {\tiny tiny}, {\scriptsize scriptsize},
  {\small small}, {\normalsize normalsize}, {\large large}, {\Large
    Large}, {\huge huge}, {\Huge Huge}.  Koot ovat suhteellisia
  leipätekstin kokoon; valitsemalla suuremman leipätekstin, muutkin
  kasvavat.

\item Tavuviivat, väliviivat, ajatusviivat ja miinusmerkit on eroteltava:
%
\begin{quote}
\begin{tabular}{l l}
ala-arvoinen    & (tavuviiva, esim. kahden sananosan välillä) \\
1--2            & (väliviiva, lukuvälillä) \\
hii -- haa -- hoo & (suomalainen ajatusviiva: väli, viiva, viiva, väli) \\
hii---haa---hoo & (englanninkielinen ajatusviiva: kome viivaa, ei välejä) \\
$-1$            & (miinusmerkki, vaatii matikkamoodin käyttöä) \\
\end{tabular}
\end{quote}
\end{itemize}
%
Suomen kielessä voidaan aivan hyvin käyttää myös kolmen viivan
ajatusviivaa, kunhan senkin ympärillä on välit --- näin.

Tavutus hoituu automaattisesti, mutta ei aina hyvin.  \verb|\-| on
tavutusvihje; sana tavutetaan joko sen kohdalta, tai sitä ennen, mutta
ei sen jälkeen.  Suomenkielistä tekstiä kirjoitettaessa voidaan myös
käyttää kahden merkin erityiskomentoa \verb|"-|, joka tekee
tavutusvihjeen, joka sallii tavutuksen myös sen jälkeen.  Komentoa
\verb|"=| kannattaa käyttää suomenkielisessä tekstissä
seuraavanlaisessa tilanteessa: ''pakastekaapit ja "=arkut''.  Kaksi
jälkimmäistä eivät toimi englanninkielisessä tekstissä.  Tavutuksen
voi estää näin: \verb|huu\/aa|.  Sanan tavutuksen voi määrätä
globaalistikin: \verb|\hyphenation{kaivos-aukko}|.

Tavutusta ei yleensä kannata korjata, ennen kuin teksti on miltei
valmis; pienikin muutos tekstissä voi muuttaa rivitystä ja siirtää
tavutuspaikkoja.




%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Kuva- ja sivu- ja muut viitteet}

Komennolla \verb|\label| voi luoda symbolisen nimen, joka tarkoittaa
(esiintymispaikasta riippuen) kuvan, taulukon tai otsikon numeroa.
Symboliseen nimeen voi viitata komennoilla \verb|\ref| ja \verb|\pageref|.
Kummallekin annetaan parametrina symbolinen nimi.  \verb|\ref| korvautuu
tulostuksessa kuvan, taulukon tai otsikon numerolla.  \verb|\pageref|
korvautuu symbolisen nimen sivunumerolla.

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{\LaTeX in ajaminen}

\LaTeX\ ajetaan komennolla \verb|latex tdsto|.  Tämä luo useita
aputiedostoja, erityisesti \verb|tdsto.dvi|, joka on ladottu versio,
jota voi esikatsella komenolla \verb|xdvi tdsto| tai muuntaa
Postscriptiksi komennolla \verb|dvips tdsto|.  Jos haluaa
kaksipuoleista tulostusta, komento on \verb|dvips -h twoside.ps tdsto|,
mutta vain kirjoittimille, jotka osaavat sen.

Toinen aputiedosto on \verb|tdsto.aux|, jossa on mm.\ sisällysluettelon,
symbolisten viittausten, lähdeviitteiden, yms.\ tarvitsema tieto.  Kun
\LaTeX\ ajetaan seuraavan kerran, nämä tiedot noudetaan tästä tiedostosta.
Tämän takia on usein tarpeen ajaa \LaTeX\ kaksi (joskus kolmekin) kertaa
peräjälkeen, jotta nämä tiedot saadan päivitetyksi.  Tämän mallin mukana
tuleva Makefile näyttää, miten tämän voi tehdä automaattisesti.

Jos käytetään BibTeXiä (ks.\ alla), niin on ensin ajettava \LaTeX\ vähintään
kerran, sitten ajettava BibTeX, sitten \LaTeX\ uudestaan vähintään kerran
(yleensä kaksi).

Esikatseluohjelma on nimeltään \verb|xdvi|; se toimii vain
X-ikkunointijärjestelmässä.  Muita esikatseluohjelmia on;
tekstipäätteellä toimii esim. \verb|catdvi|.

Ajettavat komennot (kun käytetään BibTeXiä) ovat siis:
%
\begin{quote}
\begin{verbatim}
latex tdsto
bibtex tdsto
latex tdsto
latex tdsto
xdvi tdsto
dvips -h twoside.ps tdsto
\end{verbatim}
\end{quote}



%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
% vähän sääntöjä; myös: toisen tiedoston sisällyttäminen
\input{texrules}

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
\section{Lähdeluettelo ja -viitteet}

Ks.\ myös tiedosto viitteet.bib ja bibtex.yhtveto.

Lähdeviitteiden käyttäminen on kivaa \cite[s.\ 42]{lahde}.  Ne
tehdään \verb|\cite[s.\ 42]{lahde}|-komennolla, jossa hakasulkujen
välissä on sivuviite (voi jättää pois hakasulkuineen, jos ei tarvitse).

Koko bibtex-tietokannan saa mukaan komennolla \verb|\nocite{*}|.

% Lisää viiteluettelo sisällysluetteloon
%\addcontentsline{toc}{section}{\protect\numberline{}{Lähteet}}

% Viiteluettelon otsikon vaihto.
%\renewcommand\refname{Lähteet} % muuten tulisi Viitteet

\section{Lisätietoa}

Hurjasti lisää tietoa on oppaissa~\cite{kaijanaho}
ja~\cite{oetiker-fin} sekä kirjoissa~\cite{lamport}, \cite{companion}
ja~\cite{gracomp}.  Muitakin kelpo opuksia on.

\bibliographystyle{plain}
\bibliography{lahteet}




%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%
% Nysse loppuu.
%
\end{document}